ArtoHelenius

Liberator – Kenen asialla?

Näennäisen puolueeton Ajatuspaja Libera on liittynyt pienyrittäjä järjestöjen rintamaan ja kaatamaan suomalaisen järjestelmän fundamenttejä.  Ajatuspaja on merkitty tilaajaksi toimeksiantoon, joka on annettu asianajotoimistolle hoidettavaksi tässä tarkoituksessa. Koko kantelu on tarkkaan levitetty kaikkialle, jotta se varmasti on käytettävissä ainakin tulevissa vaaleissa ja istuvan hallituksen viimeisten kuukausien ulostulojen perusteluna.

Ajatuspajan kuten ei Pienyrittäjäjärjestöjen ei odoteta miettivän esitystensä perusteluja taikka sitä, että ne olisivat kantamassa vastuuta lausunnoistaan.  Suomen työmarkkinoilla yleissitovuus on yksi yksinkertaistava fundamentti, joka tekee markkinasta vakaamman ja ennustettavamman. Suomessa pientä yritystä ei saarreta allekirjoittamaan sopimus. Ruotsissa on jokaisen käytännössä allekirjoitettava sopimus osaltaan vaikka sopimuksen on neuvotelleet työmarkkinajärjestöt.  Meillä yrityskaupat ja liikkeen luovutukset tapahtuvat henkilöstökysymysten osalta yksinkertaisesti ja entisillä ehdoilla. Saksassa ja monessa muussa maassa tässä välissä maksetaan kaikille työntekijöille huomattavia kompensaatioita ja korvauksia.  Yrityksillä on mahdollisuus luottaa siihen, että tarjousta antaessaan se voi hyötyä osaamisestaan mutta myös kilpailevissa tarjouksissa työvoimakustannus on samalla tasolla kuin itsellä.

Työmarkkinajärjestelmä jota kantelulla haetaan on kova. Esimerkiksi kolme vuotta sitten Porissa Teknipin telakalla oli avoin urakka, arviolta 40-50 tuhatta työtuntia suuruudeltaan olevaa metallityötä. Keikan voitti Romanialainen firma, joka maksoi työntekijöilleen 135 euron kuukausipalkkaa ja reilun 80 euron verotonta päivärahaa. Eli käytännössä polkuhinnalla ja täysin verottomasti tarjottu. Tämä tapaus oli käsittelyssä käräjillä ja kiitos silloin voimassa olleen lähetettyjen lain, yritys voitti juttunsa. Nyt lähetettyjä työntekijöitä koskeva direktiivi on muuttunut ja asia korjaantuu, mutta ongelma on siinä, että ilman työehtojen sitovaa sopimista ja yleissitovuutta, ei yhdelläkään kotimaisella yrityksellä ole saumaa saada urakkaa itselleen.

Suomi ei voi tavoitella sellaista järjestelmää joka on sekä Suomen Valtiolle että sen kansalaisille huono.

Pienistä yrityksistä valtaosa on sellaisia, joilla ei ole omaa tuotetta ja tekevät alihankintaa taikka joilla on vain yksi tai kaksi asiakasta.  Esimerkiksi sosiaalialan palveluyksikkö joka myy palvelua omalle kunnalle. Mikäli työntekijöitten palkkahinnoittelu olisi täysin avointa, tulisivat talouskurimuksessa olevat Kunnan varmuudella painamaan hoitopäivän hintaa alas niin, että se otettaisiin palkkakustannuksista, sillä kiinteistökuluja ei voi jättää maksamatta ja henkilökunnan määrä ja koulutustaso on lailla vahvistettu. Ei ole muuta muuttujaa ja vastaavasti nyt Yleissitovuus antaa yrittäjälle selkänojan pitää hinnat realistisina.

Yleissitovuuden poistaminen tällaisena kun se on tässä esitetty, johtaisi pitkään murrokseen, jossa eri tahot joutuisivat voimalla uudistamaan järjestelmää. Totuus esitettyjen pohjoismaisten esimerkkien takaa on se, että järjestäytymisasteet sekä työnantaja että työntekijäpuolella ovat korkeita ja tämä johtaa siihen, että kaikissa maissa työmarkkinan työehtojen ja palkkojen määrittäminen on näitten osapuolten käsissä.

Pienyrittäjäjärjestöt saavat pysyä ideologisessa varjossaan niin pitkään kuin itse haluavat. Sieltä pois pääseminen edellyttää, että ne istuvat neuvottelupöytään ja alkavat kantaa vastuuta sopien, valvoen ja tukien ja ennen kaikkea järjestäytyneesti.

Juridisesti Boreniuksen herrojen kantelukirjelmä on taitavaa asianajotapaa noudattaen laadittu. Kantelussa sotketaan asiat ja kerrotaan puolitotuuksia. Erga Omnes sopimusten laajempi soveltaminen sekä työantajien tasapuolisuusvelvoite ovat Euroopassa läpitunkevia periaatteita. Meilläkin työantaja saa sopia työehtosopimuksella vain järjestäytyneitten kanssa erilaisia ehtoja mutta on näitten tasapuolisuusperiaatteitten nojalla velvollinen ja toki myös oikeutettu noudattamaan näitä kaikkiin työntekijöihinsä järjestäytymisestä riippumatta. Valtion on huolehdittava myös tasapuolisuusvelvoitteista sekä samapalkkaisuudesta tms. Esimerkiksi Ruotsissa on säädetty, että työnantajien on pakko neuvotella työehdoista.  Puu voidaan kiertää molemmilta puolilta mutta samaan paikkaan päädytään.

Siksipä tämä Liberan kantelu on syytä todeta olevan ideologinen vaalitaustamuistio, Ei missään nimessä mikään objektiivinen asiakirja johon voi vedota kuten asiantuntijalausuntoon.

Jurdiikalla voidaan asiaan vastata yhtä lailla, mutta se toimitetaan Komissiolle mikäli sitä sieltä pyydetään.

 

Arto Helenius

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Arto, katso alla oleva US:n blogikirjoitukseni 31.5.2018:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256130-mi...

Mitäpä tuumit? Tekeekö Libera välttämättömyydestä hyveen?

Tästä kanteluun:

https://www.libera.fi/wp-content/uploads/2018/09/K...

Toimituksen poiminnat